keskiviikko 4. toukokuuta 2016

Oliver Twist

Yksi Charles Dickensin tunnetuimmista teoksista kertoo tarinan orvosta Oliverista, joka kaikista kohtaamistaan vastoinkäymisistä huolimatta säilyttää positiivisuutensa. Dickens ottaa romaanillaan kantaa köyhien kokemaan kurjuuteen samaan tapaan kuin kanaalin toisella puolella Victor Hugo Kurjat-romaanillaan.

Romaanin sävy on yllättävän valoisa, vaikka aihe on synkkä. Tunnelmaa luo kertojan ääni, joka on samaan aikaan terävän ironinen, mutta lempeä. Esimerkiksi kirjan alussa kuvaillaan, kuinka Mrs. Mann johtaa orpokotia, jossa Oliver viettää ensimmäiset yhdeksän vuotta elämästään. Mrs. Mannia kuvaillaan huolehtivaksi ja välittäväksi, mitä hän myös esittää kunnan tarkastajan käynneillä, mutta kuvaus siitä kuinka hän kohtelee hoidokkeja ja käyttää lapsille tarkoitetut avustukset itseensä paljastaa ironian.

Romaanin juoni alkaa tihentyä, kun Oliver karkaa Lontooseen. Kaupunki on yllättävän pieni ollakseen kuningaskunnan pääkaupunki. Siellä Oliver kohtaa uusia tuttavuuksia ja henkilöitä mysteeriksi jääneestä menneisyydestään. Kaikilla tuntuu olevan keskenään jotakin tekemistä keskenään.

Loppu on onnellinen, mutta nykylukijasta hieman naivistinen. Paha saa palkkansa ja hyväsydämiselle Oliverille käy lopulta hyvin. Nykyään kaiken epäoikeudenmukaisuuden keskellä on vaikea uskoa siihen, että kaikki tarinat päättyvät yhtä hyvin kuin Oliverin. 

Siinä mielessä kirja on yhä ajankohtainen, että luokkaerot ja ennakkoluulot vallitsevat yhä. Eivät ainoastaan eri yhteiskuntaluokkien, mutta globalisaation myötä myös eri maiden välillä. Välillä toivoisi, että ihimset, niin päättävät poliitikot kuin tavalliset ihmisetkin pitäisivät Oliverin tarinan mielessään eivätkä antaisi ennakkoluuloille valtaa.
 

1 kommentti: