tiistai 23. kesäkuuta 2015

Lemmikkikaupan tytöt


Lemmikkikaupan tytöt oli itseasiassa ensimmäinen diplomilistan kirja, jonka luin. En olekaan lukenut Anja Snellmanin kirjoja ennen, joten tämä oli hyvä avaus. Nyt hyllyssä odottelee myös hänen teoksensa Parvekejumalat, joka ainakin takatekstinsä perustella kuulostaa mielenkiintoiselta - ihan mahtavaa tämä diplomin suorittaminen ja se, kuinka se laajentaa omaa tietoisuutta laaja-alaisesti!

No mutta itse asiaan. Snellmanin teoksen päähenkilönä on 14-vuotias tyttö nimeltään Jasmin. Hän on yläasteella, ja hän on niin sanottu "kiltti tyttö" - on ajoissa kotona sekä hoitaa koulunsa ja harrastuksensa cheerleadingin esimerkillisesti. Jasminiin oli kirjan alussa helppo samaistua, olin itsekin yläasteella samanlainen. Jasminin äiti on gynekologi, joka vaikuttaa takaumissa toisinaan kovinkin kiireiseltä.

Kiltin tytön asema alkaa muotoutua uudenlaiseksi Jasminin tavattua Lindan. Tuntuu siltä, että Linda on kaikkea sitä, mitä Jasmin ei ole. Linda on villimpi, rohkeampi, omaperäisempi. Linda suhtautuu asioihin ihan eri tavalla, hänen ajattelutapansa eroaa Jasminin ajattelutavasta. Ehkä se olikin juuri se, joka Lindassa kiehtoi Jasminia ja johti siihen, että he tutustuivat ja ystävystyivät. Nyt ennen niin stereotyyppisen kiltin tytön elämään astuu asioita, jotka eivät ole sinne kuuluneet, ja joiden ei olisi tarvinnut sinne välttämättä kuuluakaan. Asetelma on kieltämättä hieman käytetty (jotain tähän suuntaan on havaittavissa esimerkiksi elokuvassa Sisko tahtoisin jäädä), mutta mikäs siinä, kun se kuitenkin kertomuksena toimii.

Kirjan rakenne oli mielenkiintoinen - ainakin vaihtelua siihen yleiseen, mitä viime aikoina kirjoja lukiessani olen tottunut katselemaan. Kirjassa kertojia on useampia, näistä tärkeimpinä varmastikin Jasminin äiti sekä Jasmin itse. Pätkät, joissa Jasmin on kertojana, kuvaavat aikaa Jasminin katoamispäivästä hänen lapsuuteensa asti. Lapsuus- ja nuoruusmuistot auttavat muodostamaan kokonaiskuvan Jasminista henkilönä, mikä tuo häntä lukijaa lähemmäs ja lisää ymmärrettävyyttä. Äidin kuvailu taas sijoittuu lyhyemmälle ajalle - hänen osissaan käsitellään paljon sitä päivää, kun tieto Jasminin katoamisesta saavutti Paulan, Jasminin äidin. Jasmin oli ollut isovanhemmillaan hoidossa, ja hän oli ollut kadonnut jo viikon, kun hänen äitinsä sai tietää siitä. Itsesyytöksiä ja surua on väistämättä, ja paljon. Teos käsitteleekin tältä kannalta aikuisen poissaoloa ja sen vaikutuksia.

Tarinaa viedään eteenpäin myös muiden henkilöiden näkemyksien kautta, esimerkiksi lemmikkikaupassa työskentelevän Randin. Pidän siitä kerroksellisuudesta, jonka tämä tuo tarinaan - ihan kuin rakentaisi parven omaan huoneeseensa, jolloin sinne tulee enemmän tilaa. Tällä tavalla näidenkin kansien väliin mahtuu tarinaa enemmän kuin sinne ehkä muuten olisi mahtunut. Kerroksellisuutta ja monipuolisuutta lisää myös se, millaista Jasminin "työ" Lemmikkikaupassa on, ja se että äiti on gynekologi - asiasta on tätäkin kautta esillä useampi puoli.

Jasmin ajautuu Lindan kanssa töihin lemmikkikauppaan. Ajatuksena on tienata rahaa unelmien toteuttamista varten - ja mikäs sen paremmalta kuulostaisi? Nuori ihminen hankkii töitä joiden kautta saa omaa rahaa eikä tarvitsekaan pyytää rahaa vanhemmilta ihan kaikkeen. Esimerkillistä ja oma-aloitteista! Näin minunkin ensimmäisestä kesätyöstäni ajateltiin - varmaan aika monen muunkin nuoren. Tässä tapauksessa erona vain on se, että lemmikkikauppa ei todellakaan ole sitä miltä se näyttää; siellä myydään muutakin kuin vain kissanruokaa.

 Työntekijä Randin pätkässä kuvataan tapahtumia seuraavasti: "Randi ei ole ryhtynyt pohtimaan syitä kaikelle Lemmikkikaupassa näkemälleen ja kuulemalleen. Lido on antanut ymmärtää, että siitä pohdiskelusta ei ole hyötyä, sillä vastauksia ei ole. -- Randi ei siis yritäkään ymmärtää, miten joku mies voi keskellä päivää tuntikausia katsella maksusta alastomia tyttöjä jotka harrastavat yhdyntää monen miehen kanssa yhtäaikaa erilaisissa asennoissa, ja juoda samalla olutta ja syödä sinappiin kastettua makkaraa. Ja lopulta yhtyä itse leikkiin. -- Ohjelmaa on joka ilta kuudesta yökahteen saakka, ja viikonloppuisin paikka on auki aamukuuteen. Ja miten vitun hienovaraisesti kaikki tapahtuukaan, Lemmikkikaupan kautta. Tyttöjen rekrytointi, asiakaspalvelu, kuvaukset, filmiesitykset, materiaalin levittäminen. Online-tuokioitakin on tarjolla melkein kellon ympäri."

Tapahtumat saavat käänteen, kun Lemmikkikaupassa syttyy tulipalo. Palo oli työntekijä Randin sytyttämä. Tässä vaiheessa kuvioihin astuu Kastaja, ja Jasminin katoaminen. Kastaja vie Jasminin mukanaan, eikä Jasmin tunnu olevan pahoillaan. Hän kuvailee, kuinka Kastaja oli aina omanlaisensa, erilainen kuin muut, epämukavat miehet. Jasmin on kaapattuna Kastajan mukana, kaukana poissa Suomesta. Kuitenkaan loppujenlopuksi hän ei tunnu haluavan pois, edes nähtyään äitinsä sinnikkäät yritykset löytää Jasmin. Äiti lupaa, että Jasmin saa tulla kotiin vaikka mitä olisi tapahtunut. Kastaja antoi Jasminille uuden nimen, Ruut. Lopulta Jasmin ei osaakaan enää kuvitella tulevansa kutsutuksi omalla, oikealla nimellään.

Kesääni muunmuassa uskonnon ylioppilaskirjoituksiin lukien viettäessä mielenkiintoista oli pohtia henkilöiden nimiä. Kastaja ja Ruut ovat suoraan Raamatusta peräisin, ja niiden tarkoitusten miettiminen oli mielenkiintoista. Kastaja vaikuttaa ainakin melko selvältä: nimensä mukaan hän "kastaa" ihmisiä, etsii tyttöjä mukaan bisnekseen ja "pelasti" Jasmininkin. Ruut-nimelläkin on selkeä yhteys Raamattuun: Ruut oli nainen, joka halusi jäädä, vaikka häntä pyydettiin lähtemään.

Kirja herätteli pohtimaan ympäröivää todellisuutta ihan eri tavalla. Tätä oikeasti tapahtuu, Suomessakin. Tavallisille tytöille, minun ikäisilleni - ja nuoremmille, kuten Jasmin ja Lindakin olivat. Kaikki ei todellakaan aina ole sitä miltä näyttää, joku niinkin viaton kuin lemmikkikauppa voi kätkeä sisäänsä asioita, joita kenenkään ei tulisi elämässään kohdata. Tiedän, että maailmassa tapahtuu paljon pahaa, ja sen takia yllätyin todella suuresti siitä, etten ole tullut koskaan ajatelleeksi mitään tällaista tapahtuvan Suomessa. Kehumani kerroksellisuus tosin aiheutti paikoin hieman sekavan tunteen, kun en pysynyt aina perässä että kuka mitäkin kertoo ja missä ajassa mennään. 


/6 maailmankirjallisuuden klassikkoa
1/6 Suomen kirjallisuuden klassikkoa
/4 ulkomaista nykyteosta
1/4 kotimaista nykyteosta


2 kommenttia:

  1. Hyvä postaus, Hanna! Mukavaa, että toit Lemmikkikaupan tytöt vielä tällekin foorumille, vaikka kävimme sitä jo suullisesti läpi. Kuten totesit, teos on niin monitasoinen, että siitä riittää pohdittavaa pidemmäksikin aikaa. Olen iloinen, että kiinnitit huomiota nimisymboliikkaan, jolla on teeman kannalta olennainen merkitys. Erityisen mielenkiintoinen on Kastaja-hahmo - millainen henkilö hän todella on? Lisäksi on ansiokasta, että olet ottanut esiin intertekstuaalisuuden (Sisko tahtoisin jäädä -leffassa tosiaan on samankaltainen asetelma) sekä peilannut teoksen tapahtumia omaan kokemusmaailmaasi. Juuri näin kirjoja pitää lukea :)
    Mitä kirjaihmiset sanoisitte, jos sopisitte vaikka pari yhteistä teosta, jotka kaikki lukisivat niin saataisiin varmaan tänne antoisa keskustelu aikaiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :-) Meillä on muutamia kirjoja joita useampikin meistä aikoo lukea, esimerkiksi Oidipus, Vänrikki Stoolin tarinat, Leijapoika, Huomenna hän tulee.. en ole varma että onko jotain kirjaa minkä kaikki lukevat, mutta useampia lukijoita löytyy muutamallekin kirjalle :)

      Poista