torstai 28. huhtikuuta 2016

Tuhat loistavaa aurinkoa

”Kuinka laskea ne kuut, jotka sen katoilla himertävät, tai ne tuhat loistavaa aurinkoa, jotka sen muurien taa kätkeytyvät.”
Khaled Hosseinin vuonna 2007 julkaistu romaani Tuhat loistavaa aurinkoa kertoo tarinan paitsi kahdesta naisesta, myös Afganistanin pääkaupungista Kabulista. Päähenkilöitä ovat Mariam ja Laila jotka ovat kumpikin Kabulilaisen suutarin, Rashidin vaimoja. Tarina alkaa 50-luvun lopulla syntyneen Mariamin nuoruudesta ja päättyy Lailan kasvettua aikuiseksi 2000-luvun alussa. Päähenkilöt ja heidän elämäntarinansa ovat fiktiivisiä, mutta Kabulin historiankuvaus on todellista. 

Mariam asuu Luoteis-Afganistanissa sijaitsevan Heratin kaupungin liepeillä äitinsä kanssa. Hän on rikkaan kaupunkilaisen Jalilin avioton tytär. Äitinsä kuoltua Mariamin isä naittaa tyttärensä Kabulilaiselle Rashidille ja Mariam joutuu muuttamaan kauaksi kotoaan pääkaupunkiin. Vuosien kuluessa Rashid pettyy ja katkeroituu, kun Mariam ei synnytä hänelle poikaa. 

Lailan perhe asuu samalla kadulla Rashidin ja Mariamin kanssa. Levottomuuksien aikaan Lailan talo pommitetaan maan tasalle ja hänen vanhempansa kuolevat. Rashid pelastaa Lailan ja hän ja Mariam hoivaavat tämän kuntoon. Lailan parannuttua Rashid ottaa hänet vaimokseen. Laila suostuu, kun hän kuulee rakastamansa pojan, Tariqin, kuolleen ja huomaa olevansa raskaana ja odottavansa Tariqin lasta.  Mariamin ja Lailan yhteiselo alkaa huonoissa merkeissä, mutta heidän suhteensa syvenee syväksi ystävyydeksi. Talibanien valtaamassa Afganistanissa naisten asema on heikko eivätkä naiset mahda mitään ilkeälle ja väkivaltaiselle aviomiehelleen. Lopulta heidän onnistuu paeta. 

”Zalmai, joka on vastikään katsonut Teräsmiehen nauhalta, ei ymmärrä miksi afganistanilaisen pojan nimi ei voisi olla Calrk.”
Afganistan on islamilainen valtio. Uskonto on osa ihmisten jokapäiväistä elämää ja näkyy mm. pukeutumisessa ja sukupuolirooleissa. Mariam ja Laila olivat molemmat hyvin nuoria, kun heidät naitettiin itseään huomattavasti vanhemmalle Rashidille. Lailan mennessä naimisiin Rashidilla oli jo yksi vaimo, Mariam. Moniavioisuus on hyväksyttävää islamin lain, sharian mukaan. Sukupuoliroolit ovat yhteiskunnan perusta. Mies on perheen pää ja vastaa elatuksesta. Naisen on toteltava miestä ja vastattava kodinhoidosta. Rashid edustaa perinteisiä arvoja. Hän määrää molemmat vaimonsa käyttämään koko vartalon peittävää burqaa heidän liikkuessaan ulkona. Mariam ja Laila hoitavat kaikki kotityöt. Rashid osoittaa ainoastaan kiinnostusta poikaansa Zalmaita kohtaan. Azizan, joka on tyttö, hän jättää lähes täysin huomiotta.

Erilaista perhemallia edustaa Lailan perhe. Hänen isänsä on korkeasti koulutettu ja uskoo tasa-arvoon. Hän kannustaa myös Lailaa opiskelemaan. Lailan nuoruudessa kommunistihallinon aikaan naisten asema parantui. Kehitys kuitenkin katkesi islamististen ääriajattelijoiden noustua valtaan ja tiukennettua lakeja. Sitä ennen varsinkin Kabulin kaltaisissa suurkaupungeissa juuri Lailan isän kaltaiset korkeasti koulutetut kaupunkilaiset olivat melko länsimaalaistuneita. Naiset pukeutuivat vapaammin ja ihmiset kävivät katsomassa Hollywood-elokuvia.

Mariamin ja Lailan elinaikana Kabulin ja koko Afganistanin historiaa varjostavat jatkuvat konfliktit ja levottomuudet. Kaupungistuva ja liberaalimpi kaupunkilaisväestö suhtautuu vapaammin islamin uskon oppien noudattamiseen, kun taas maaseudulla elävät heimot pyrkivät säilyttämään perinteet. Neuvostoliiton hyökkääminen Afganistaniin ja kommunismi aiheuttavat vastustusta varsinkin perinteitä vaalivissa. Neuvostojoukkojen lähdettyä erilaiset armeijan, hallituksen ja kapinallisten ryhmittyvät taistelevat vallasta. 

”Tämä oli sopiva loppu niin sopimattomasti alkaneelle elämälle.”
Kohtaus, joka teki suurimman vaikutuksen, oli kolmannen kirjan loppu, Mariamin kuolema. Niinkuin hänen elämänsä myös kuolema oli epäreilu. Hänen äitinsä oli katkeroitunut ja ikävä Mariamia kohtaan ja isä ei oikeasti juuri välittänyt hänestä, vaikka esitti mukavaa. Aviomies Rashid oli ilkeä ja väkivaltainen. Mariamilla ei juuri ollut mahdollisuutta tehdä omia valintoja tai kokea onnea. Hänet tekivät onnelliseksi Laila ja tämän lapset, joista tuli hänen perheensä. Heitä lukuunottamatta elämä kohteli häntä kaltoin ja vaikka hän onkin fiktiivinen hahmo, hänen kohtalonsa ovat jakaneet monet alistetut naiset, mikä tekee minut vihaiseksi. Mariamin kohtalo osoittaa, ettei elämässä aina ole onnellisia loppuja joissa paha saa palkkansa.

Kirja oli hyvin kirjoitettu, mutta ei miellyttävää luettavaa. Epäoikeudenmukaisuus, väkivalta ja sorto jota naiset joutuivat kokemaan suututti. Samoin ikävää luettavaa olivat maan jatkuvat levottomuudet. Romaani tarjosi kuitenkin mahdollisuuden tutustua lähemmin Afganistaniin ja ihmisten elämään. Se auttoi ymmärtämään ja hahmottamaan vaikeaselkoista historiaa ja yhteiskuntaa, sekä länsimaisista poikkeavaa arvomaailmaa.




”Ei näiltä kulmilta. Ei vain Kabulista. Vaan koko Afganistanista. Lähtisi pois.”
Khaled Hosseini syntyi 1965 Kabulissa. Hänen perheensä muutti Yhdysvaltoihin 1980. Hosseini on YK:n pakolaisjärjestön hyvän tahdon lähettiläs ja hän on perustanut oman säätiön tukemaan afganistanilaisia pakolaisia. Hänen kirjansa Leijapoika (2003), Tuhat loistavaa aurinkoa (2007) sekä Ja vuoret kaikuivat (2013) ovat olleet maailmanlaajuisia myyntimenestyksiä. Ne kertovat afganistanilaisten kohtaloista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti